Elämys verkossa -opintojaksotehtävät

Elämysten tulevaisuus matkailutuotteissa. 


Tässä postauksessa kuvaan ensin elämystä ja siihen liittyviä osa-alueita teoreettisesti, minkä jälkeen pohdin elämysten tulevaisuutta matkailutuotteissa; miten koko ajan kehittyvä teknologia voisi tukea elämyksen toteutumista matkailutuotteissa matkan eri vaiheissa ja miten ns. Multiversen eri todellisuudet voisivat tukea matkailutuotteen elämyksellisyyden toteutumista. Lisäksi pohdin ansaintalogiikkaa eri tilanteissa.

 

Määritelmiä
Elämykselle ei ole olemassa yhtä määritelmää. Pine ja Gilmore (1999, 12) määrittelvät elämyksen kokemukseksi, jonka yksilöt kokevat omalla tavallaan. 

Matkailu on yleisesti elämyksiin liitetty osa-alue, joskin se on vain yksi osa elämystaloutta, johon mm. Tilastokeskus laskee myös urheilun ja kulttuurin toimialat. Matkailu, jonka tavoitteena on elämyksen kokeminen on elämysmatkailua. Matkailuelämys syntyy sekä ennen matkaa, matkan aikana että sen jälkeen. (Lüthje & Tarssanen 2013, 61). Elämyksen suunnitteluun ja toteutukseen on kehitetty elämyskolmio, jossa kuvataan elämysten tasot kiinnostumisesta muutokseen, joka on elämyksen kokemuksen ylin eli henkinen taso.

 
Yksilöllisyys, aitous, tarina, moniaistisuus, kontrasti ja vuorovaikutus ovat osatekijöitä, jotka muodostavat elämyksen. Elämykseen liittyy myös flowkokemus. "Csikszentmihalyi määrittelee flow'n tilaksi jossa ihmiset ovat niin uppoutuneita johonkin tekemiseen, että millään muulla ei näytä olevan väliä; kokemus on itsessään nautinnollinen". (Lüthje & Tarssanen 2013, 62).
 
Elämyksiä voidaan tuottaa Pine ja Gilmoren määrittelemässä kahdeksassa eri tasossa (Multiverse), jossa yhdistyy reaali- ja virtuaalimaailmat. Multiversen tasot ovat todellisuus, joka on todellista tekemistä, lisätty todellisuus, joka sisältää esim. sovelluksen käyttö faktisen palvelun löytämiseksi, muutettu todellisuus, jossa tuotetaan virtuaali- versio esim. jostakin vierailukohteesta ja vuorotteleva todellisuus, jossa esim. pelataan digipeliä ulkona. Toiset neljä tasoa ovat virtuaalisuus, kuten virtuaalimaailmat, lisätty virtuaalisuus, jota voidaan tuottaa esim. vahvistamalla kehon liikkeillä virtuaalista elämystä, fyysinen virtuaalisuus, esim. 3D-tulostus ja peilattu todellisuus, jossa esim. seurataan reaaliaikaan livelähetystä.

Tarkasteltaessa miten nyky- ja kehittyviä teknologioita voidaan hyöydyntää matkailuelämyksen tuottamisessa ja voimistamisessa matkan eri vaiheissa voidaan arvioinnissa käyttää edellä kuvattuja Multiversen tasoja.

Ennen matkaa 
 


Yritys voi hyödyntää virtuaalisuutta markkinoinnissa ja herätellessään asiakkaan kiinnostusta. Virtuaalinen visualisointi esim. hotellihuoneista tai majoitustiloista sekä ravintoloista ja muista palvelupisteistä houkuttelee asiakkaita tutustumaan tiloihin ja palveluihin ja hyvin tuotettuina voivat herättää myös asiakkaan kiinnostuksen.  Visualisointipalvelua tarjoaa mm. Visualizer. Visualisoituihin tiloihin yritys voi myydä mainoksia, joista linkkejä yhteistyökumppaneiden ja alueen yritysten sivuille. 

Virtuaalimaailmaan pääsee paremmin varauksen tehtyään, jolloin asiakkaalle annetaan koodi/avain, jolla pääsee virtuaalisesti liikkumaan ja asioimaan yrityksen tiloissa => kokemaan lomaansa ennakkoon virtuaalisesti. Kustannuksia voi jyvittää palvelupakettien hintaan. Oston ja palvelun käytön väliin sopii myös erilaiset pelit, jotka pitävät asiakkaan mielenkiinnon yllä. Peleihin voi sisällyttää myös lisättyä virtuaalisuutta. Myös aika ajoin postattavat videot ja kuvat pitävät tulevan asiakkaan mielenkiintoa yllä. Videoita voi olla yrityksen tapahtumista ja palveluista ja suoriakin lähetyksiä voisi nykyään tehdä esim. Periscopen välityksellä.

Tulopäivää edellisenä päivänä yritys lähettää linkin sovellukseen, joka opastaa perille ja esimerkiksi lapsiperheelle linkki/sovellus, jossa lapset voivat matkan aikana pelata yritykseen tai alueeseen liittyviä pelejä.

Matkan aikana

Em. mobiiliopastamispalvelu auttaa opastuksessa. Yritys voi käyttää esim. Mtrip palvelua.
Mobiilisovelluksia voi käyttää matkan aikana asiakkaan ohjaamiseen ja lisätiedon antamiseen palveluista ja tarjouksista. Hyvänä esimerkkinä on Tokiossa toimia akvaario, jonka "pingviininavigaattori" ohjaa asiakkaan asemalta kohteeseen. Artikkelissa kyselläänkin, miksi tätä ei ole jo Helsingissä.


Kohteeseen saapumisen yhteydessä asiakkaan puhelimeen tulee tervetuloviesti, infoa palveluista ja esimerkiksi tervetulotarjous. Myös oleskelun aikana voisi tietyllä alueella asiakkaan liikkuessa ja yleisestikin oleskelun aikana tulla infoa ja viestejä palveluista ja tarjouksista. Toteutuksessa voi käyttää esimerkiksi iBeacon-teknologia, joka perustuu digitaalisiin majakoihin ja niiden lähettämiin signaaleihin. Em. teknologiaa on käytetty mm. tämän vuoden Matkamessuilla.

Yritys voi yllättää asiakkaan, tuottaa elämyksiä, tehdä tarjouksia, jotka houkuttelevat heräteostoksiin  matkan ja yrityksessä oleskelun aikana myös yksittäisissä pisteissä. Myöskään hissimatkan ei tarvitse olla hartaan hiljaista, vaan majoitusyritys voi luoda hissimatkaan elämystä. Teknologian avulla valitaan musiikki hissiin henkilömäärän mukaisesti. Tällainen lisää positiivisia asiakaskokemuksia ja luo kilpailuetua.

Matkan jälkeen
 
Myös kotimatkan alussa voidaan toivottaa hyvää matkaa mobiilisti ja laittaa tietyn ajan kuluttua tarjous tai etu uudelle käynnille. Perheen ollessa kysymyksessä lapset voi huomioida jollakin omalla sisällöllä. Ennen matkaa osiossa mainitut aika ajoin postattavat videot ja kuvat pitävät  asiakkaan mielenkiintoa yllä matkan jälkeenkin. Samoin linkkejä videoista ja esimerkiksi Periscopen suoria lähetyksiä voi lähettää asiakkaalle myös matkan jälkeen.

Asiakkaita tulee osallistaa elämysten ja kokemusten jakamisessa. Tärkeää on mahdollistaa jakaminen varsinkin matkan aikana ja matkan jälkeen. Asiakas voi jakaa hästägeilla Instagraamissa ja muissa somekanavissa omia elämyksiä ja kokemuksia ja siten markkinoida yritystä. Osallistumisen aktivoimiseksi yritys voi järjestää kilpailuja tai antaa etuja asiakkaalle. Näyttäisi siltä, että videoiden asema elämysten tuottamisessa ja viestittämisessä vahvistuu, ja että pelillistäminen on keino saada ihmisten mielenkiinto pysymään ja heräämään. Pellisyyttä elämysten tuottamisessa on myös tutkittu mm. Itä-Suomen yliopistossa.



Lähteet

Lüthje, Monica ja Tarssanen, Sanna 2013. Matkailuelämysten tuottaminen ja kuluttaminen. Teokosessa: Veijola, Soile (toim.). Matkailututkimuksen lukukirja.Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus
Pine, Joseph ja Gilmore, James H. 1999. The Experience Economy. Work is Theatre & Every Business a Stage. Boston, Massachusetts: Harvard Business School Press.


B. Eri elementtien toteutumisen kehittäminen verkkosivuilla


Tarkastelun kohteena on Kainuussa toimiva luontomatkailuyritys UPITREK. Yritys on perustettu vuonna 2000 ja sen päätuoteita ovat itärajalla korpimaisemissa sekä talvella että kesällä tuotetut viikon mittaiset vaellukset. Palvelujen tuottamisen pääideologia on ekologisuus ja elämyksellisyys. Yrityksellä on hyvät, selkeät ja houkuttelevat nettisivut. 

Nettisivuilla on hyviä ja houkuttelevia kuvia tuotteista, selkeät tuotetiedot ja hinnat. Verkossa yritys voisi kehittää myös virtuaalisuutta esimerkiksi luomalla jonkin historiallisen virtuaalimaailman, jossa asiakas voisi liikkua ennen ostamaansa vaellusta. Teemoja ja tarinoita itärajan historiasta ja vaellusten aikana tutustuttavista paikoista, kuten Hossasta, löytyy runsaasti. Virtuaalisesti toteutetut tarinat ja kuvaukset tempaavat käyttäjän mukaansa. Virtuaalisesti osan tarinoista voisi rakentaa siten, että virtuaalikokemus päättyy jännittävään tai yllättävään kohtaan ja "ratkaisun" asiakas kokee osallistumalla ko. vaellukseen / ohjelmaan.



Tarjotut palvelut ovat tällä hetkellä paketteja, jotka sisältävät mm. täysihoidon. Yksilöllisyyttä voisi lisätä tarjoamalla eri vaihtoehtoja, joista asiakas voisi valita, mitä oheisohjelmia haluaa vaellukseensa sisällyttää, ruokailusta pari-kolme eri vaihtoehtoa, eri vaikeusasteisia reittejä tai esim. voisi valita "yllätyspaketin", jolloin asiakkaan mukaan järjestetään jokin yllätys. Verkon ja reaalimaailman yhdistämistä voisi toteuttaa tässäkin ohjeistuksen ja tiedon jakamista mobiilisti, mikä vähentää opastuksen tarvetta ja mahdollistaa asiakkaalle paremman tutustumisen alueeseen ja reittiin jo ennen matkaa.

Yritys on Facebookissa, mutta somekanavavalikoimaa voisi laajentaa ainakin Instagramiin ja Twitteriin, mikä mahdollistaisi vaelluksille osallistuvien jakamaan omia elämyksiä ja kokemuksia yrityksen palveluista. Myös muutkin mahdolliset asiakasprofiileihin sopivat somekanavat kannattaisi selvittää.


 

ELÄMYS VERKOSSA -opintojakson ennakkotehtävänä on kuvata vähintään kolme, onnistunutta, hyvän ja saumattoman tai koukuttavan asiakaskokemuksen tuottanutta tuotetta tai palvelua. Tapahtumia miettiessäni huomasin, ettei aihe ole kovin helppo, sillä kovin "järisyttäviä" asiakaskokemuksia ei oikein ole tullut mieleen, varsinkaan verkkokampanjaan yhdistyviä, koska, täytyy myöntää, etten ole kovin aktiivinen some-tyyppi.

Elämys on lyhyesti henkilökohtainen, muistijäljen jättänyt tapahtuma. Ensimmäisenä tuli mieleen erään urheiluliikkeen kampanja, jossa liike lähetti sähköpostimarkkinoinnissaan etukupongin, jonka innoittamana menin liikkeeseen hankkimaan lenkkitossuja. Myyjä oli hyvin asiantunteva, kartoitti tarpeeni ja suositteli, vaikka kyseessä oli alennulippu.

Toinen, joskaan ei mitenkään sähköiseen kampanjaan liittyvä, asiakaspalvelukokemus tapahtui Pietarissa, kun olin muutama vuosi sitten pienen opiskelijaryhmän kanssa opintomatkalla siellä. Eräänä iltana olimme ohjelman mukaisesti folklore-esityksessä ja esityksen jälkeen olimme bussipysäkillä odottelemassa ja miettimässä, miten pääsisimme hotellille. Paikalle saapui yksi paikallisista mini-vaneista, jotka ajavat tiettyä reittiä (marshrutka). Koska oli ilta-aika ja muutoin hiljasta, pikkubussin kuljettaja lupasi viedä ryhmämme hotelliin, vaikka hotelli ei ollut varsinaisen reitin varrella. Jälkikäteen ajateltuna varmaan kuljettajalla oli myös ns. taloudellinen intressi viedä meidät, vaikka hän ei määrännyt mitään hintaa. Hän kuitenkin sai ryhmän "vapaaehtoisesta kolehdista" useita satoja ruplia, jotka eivät varmaankaan menneet bussiyrityksen kassaan. Tällaista ei varmaan voi tapahtua muualla kuin Venäjällä?

Lentomatkustuksesta on jäänyt mieleen tilanteet, joissa joskus on saanut boardauksessa paikan varauloskäynnin vierestä, jossa on runsaammin jalkatilaa. Tämä oli aikaisemmin mahdollista, mutta ei nykyisin, kun tiukassa kilpailu- ja taloustilanteessa lentoyhtiöissä kaikki lisäpalvelut ovat maksullisia ja ko. paikat voi nykyisin ostaa. Ei siis ilmaisia elämyksiä.

SOSIAALINEN MEDIA

Poissaolotehtävät

1. #-tagien hyödyntäminen matkailussa
 
 Hashtag on avainsana tai aihetunnistin, joka sisältää # (risuaita) -merkin ja sanan. Hashtageja käytetään sosiaalisen median, kuten Instagram ja Twitter, viestinnässä ja tiedon luokittelussa  Hashtagin on keksinyt Chris Messina vuoden Twitterin perustamisen jälkeen eli vuonna 2007.  Ensimmäisenä hashtagia käytti blogissaan Stowe Boyd. (Blogikonsultti). Hashtageja on paljon. Esimerkiksi Hashtagifyn sivustolta löytyy reaaliajassa kolmekymmentä suosituinta hashtagia, ja websta.me sivustolta Instagramin suosituimmat hashtagit.

Matkailussa hashtageja voidaan käyttää monella eri tavalla sekä toimiala- että yritystasolla. Molemmilla tahoilla se helpottaa löytämistä. Sekä matkailun toimialan tapahtumat ja kuulumiset että yritysten ja matkakohteiden tiedot löytyvät helpommin hashtagien avulla suuresta tietomäärästä. Hashtagien käyttö on osa yrityksen brändin rakentamista. Niillä voidaan vahvistaa brändiä ja kehittää sitä positiiviseen suuntaan.

Hashtageilla matkailuyritys voi myös osallistaa asiakkaat viestintään ja markkinointiin esimerkiksi pyytämällä asiakkaita julkaisemaan kuvia Instagramissa tai viestittämään kokemuksiaan twitterissä yrityksen hashtagilla. Em. liittyen voi järjestää esimerkiksi kilpailuja asiakkaiden aktivoimiseksi.
Hashtagien avulla matkailuyritys voi seurata ja analysoida kilpailijoita sekä seurata toimialan ajankohtaisia tietoja ja kehittymistä.

Hashtagien käyttö tuo myös haasteita matkailualalle. Kun kohderyhmät ovat pirstaloituneet yhä pienemmiksi ja tehokkain markkinointiviestintä on konteksti- ja aikasidonnaista, on yrityksen tunnettava sekä olevat että halutut kohderyhmät entistä tarkemmin. Kohdryhmien ostokäyttäytyminen, käytetyimmät mediat ja siten myös kohderyhmän käyttämät hashtagit tulee tietää, jotta hashtagien käyttö olisi tehokasta. Myös sosiaalisen median sisältöjen tuottamienn ja seuraaminen vaatii aika- ja muita resursseja, joihin on myös kiinnitettävä huomiota. Yrityksen on myös osaltaan kommentoitava asiakkaiden tekemisiä, mitä asiakkaat varmaan odottavat. Seurattava on myös, mitä somessa yrityksen osalta tapahtuu.    

Blogikonsultin sivulla on lyhyt listaus, miten hashtageja voi hyödyntää:

• Niiden avulla voi osallistua keskusteluun.
• Niitä käyttämällä voi saada huomiota sosiaalisessa mediassa. Tämä onnistuu parhaiten käyttämällä jotakin ajankohtaista hashtagia, jolloin ihmiset löytävät profiilisi.
• Hashtagilla voi vahvistaa yrityksen brändiä.

SATUVW on blogissaan pohtinut ja listannut hashtagien käyttöä Instagramissa. Samoin Facebooking ohjeistuksessa on, miten hashtageja käytetään. Nämä pätevät varmaan myös matkailuun.


Lähde: Blogikonsultti. http://blogikonsultti.blogspot.fi/2015/04/hashtagin-perusteet.html (viitattu 10.12.)

2. Viisi hyvää matkailun sosiaalisen median kampanjaa.

Koska en varsinaisesti ole tällä hetkellä busineksessä, enkä markkinoinnin parissa, on vaikea varsinaisia kampanjaesimerkkejä löytää. Kyselin niitä kollegoiltakin ja jopa muutamilta elinkeinostakin, mutta en onnistunut löytämään. Tarkastelen siten tässä muutamaa lähdettä palkituista sosiaalisen median kampanjoista ja muusta asiaan liittyvästä. Pyrin listaamaan niiden pohjalta hyvän sosiaalisen median tekijöitä.


Visitfinlandin menestyskampanjoita ovat olleet Saksan kesäkampanja 2015, jossa esimerkiksi VisitPorvoo sivujen kävijämäärät olivat nousseet 3 000 %. Finngenrator 2014 kampanja on luotu osana Kiinan ja Japanin kampanjaa. Kampanjassa henkilö voi hankkia itselleen vastaavan suomalaisen nimen. Lyhyessä ajassa nimen vaihtajia on ollut 2,5 miljoonaa ja sivulatauksia on tehty yli 9,2 miljoonaa. Kampanjat Italiassa ja Ranskassa 2013 toivat kevään aikana ranskankielisille sivustoille yli 60 000 kävijää ja italian kielisille sivustoille noin 84 000 kävijää. Sosiaalisen median kampanjalla Venäjällä 2013-2014 oli tavoitteena aktivoida ihmisiä suosittelemaan Suomea matkakohteena kahdentoista testimatkan pohjalta. Esseitä matkoilta julkaistiin liki 10 000.

Springnest on listannut viime vuonna kuusi matkailuteollisuuden kuusi innovatiivisinta sosiaalisen median kampanjaa vuodesta 2012 alkaen. Innovatiivisemmat kampanjat ovat:

- Kapkaupungin matkailun lähetä Facebook profiilisi kilpailu 2012, jossa lähettämällä Facebook profiilinsa lähettäjä pystyi tekemään oman viiden päivän Kapkaupunkiloman              
- "Twitter Hotel"(@Sol Wave House) Mallorcalla on ensimmäinen Twitterin sini-valkoisissa väreissä toimiva hotelli, jonka markkinointistrategian perustana on sosiaalinen verkosto. Hotellin asukkaat voivat kontaktoida sosiaalisen median kautta oleskelunsa aikana.            
- Etelä-Afrikan matkailun #MeetSouthAfrica, 2013. Etelä-Afrikan matkailumarkkinointiorganisaatio kutsui 15 kansainvälistä matkailubloggaajaa tutustumismatkalle, jossa esiteltiin laajasti maata matkailukohteena. Kampanjan tuloksena viestit on levinnyt laajalle, kun mm. liki 78 miljoonaa twiittiä ja yli tuhat kuvaa ko. maan matkailukohteista on levinnyt sosiaalisessa mediassa.           
- VisitSwedenin The Hilton Brothers: Tattoos Hornets Fire on Pinterest kampanja, jossa kahteen amerikkalaiseen valokuvajaan, jotka tunnetaan Hilton Brotherseiksi perustuen luotiin matkakertomuksia.             
- Hamilton Island Resort, Australia 2012. Kampanjassa luotiin Ultimate Instameet, jossa mahdollistettiin maailmanlaajuinen massatapaamnen Instagramin käyttäjien kesken. Kampanja tavoitti yli kahdeksan miljoonaa ihmistä ja sovelluksessa jaettiin yli 640 kuvaa.         
-Hampton Hotels 2012. Kampanjassa hotelli perusti Youtube videosarjan "Hamptionality  Moments",
joka sisälsi todellisia asiakastarinoita. Kampanjalla on saavutettu yli viisi miljoonaa katsomiskertaa.

Edellisissä esimerkeissä, varsinkin jälkimmäisissä, kaikkien kampanjoiden tarkoitus on ollut ihmisten/asiakkaiden aktivoiminen sisällön tuotantoon omista kokemuksista, mikä lisää kohteen tunnettuutta ja mielenkiintoa. Tunnettuhan on sosiaalisen median vahvuus hyvien sisältöjen leviämisen laajuus ja nopeus. Kampanjoilla on sisällön tuotanto mahdollistettu mm. tarjoamalla ilmaisia matkoja ja perustamalla alustoja. Kun asiakaskokemus on positiivinen, asiakkaiden tuottama sisältö vahvistaa ja kehittää yrityksen brändiä ja toimii hyvin suosittelumarkkinointin. Suosittelulla ja muiden ihmisten kokemuksilla on nykyisin suurin vaikutus ihmisten tekemiin matkailun ostopäätöksiin.   
           
 Kuten Springnestin sivuilla mainitaan, yritys tarvitsee luovan sosiaalisen median markkinointi-strategian, jotta tehdyt kampanjat voidaan integroita muuhun markkinointiviestintään. Ilman strategisia päätöksiä sosiaalisen median kampanjat jäävät irralliseksi toimenpiteiksi. Em. hyvistä sosiaalisen median kampanjoista voi huomata, että hyvään kampanjaan tarvitaan hyvä ja oivlatava idea, joka on toteutettavissa yksinkertaisesti. Matkailussa tarinat, mystifiointi, jännittävyys ja ainutlaatuisuus myy, minkä ympärille kampanja voidaan rakentaa. Täst esimerkkinä on  em. VisitFinlandin kampanjat Euroopassa teemalla "Mad about Arctic".

Esimerkkien pohjalta näyttää siltä, että tehokas sosiaalisen median kampanja tarvitsee tuekseen näkymistä myös muissa medioissa, kuten esimerkiksi printti- ja ulkomainontaa. Mediat täydentävät toisiaan ja lisämedioilla voidaan lisätä näkyvyyttä. Tarjoamalla jotain ilmaiseksi vastiketta (esim. sisällön tuotanto ja jakaminen) vastaan, on myös yksi menestyvän sosiaalisen median kampanjan menestystekijä. Tästä esimerkkinä on kampanjassa käytetty esseiden kirjoittaminen, jonka julkisuuden tuoma rahallinen arvo on mittaamaton, kuten kampanjan toteuttaja sanoo.

Lokakuisessa YLE Puheen iltapäivän haastattelussa kouluttaja, yrittäjä, tietokirjailija ja somepro Katleena Kortesuo keskustelee mm., miten pieleen mennyt somekampanja korjataan. Esimerkkeinä käytetään Weet -ihonkarvanpoistoaineen ja Atrian toteuttamia, mutta epäonnistuneita kampanjoita.
Weet on kampanjassaan luonut mielikuvan, että nykyajan nainen viettää perjantai-iltaa yksin kylpyhuoneessa ihokarvojaan poistellen. Atrian kampanjan tarkoituksena oli ollut antaa ihmisten keksiä Atria-ruoille uusia nimiä.

Weetin kampanjan suurin virhe Kortesuon mukaan on ollut nykyaikaisen kulttuurin unohtaminen. Edellä kuvattu tilanne, ei hänen mielestään todellakaan ole nykynaisen perjantai-illan viettotapa, mikä oli tehnyt kampanjasta "vitsin". Atrian kampanja puolestaan oli lähtenyt "menemään metsään", kun ihmiset olivat alkaneet keksiä ruoille negatiivisiä ja härskejä nimiä, kuten "Raatoruukku".

Siten Kortesuo mainitsee, että hyvässä sosiaalisen median kampanjassa tulee ottaa huomioon kulttuuri ja ajan henki. Erityisesti globaaleissa kampanjoissa tulee huomioita eri kulttuurien erot. Näyttää myös siltä, että yritykset aliarvoivat kuluttajia sosiaalisessa mediassa, kun viestit laaditaan siten, että se "tyhminkin" kuluttaja ymmärtää viestin. Mikäli yritys huomaa, että kampanja epäonnistuu ja jopa loukkaa eri ihmisryhmiä, yksinkertaisin tapa laannuttaa kohu on pyytää anteeksi. Kortesuon mukaan tämä on yrityksille kuitenkin vaikeaa, koska yritykset näyttävät pyytävän yleisöltä anteeksi, vain kun he itse ovat tehneet konkreettisen virheen.

Kampanjassaan Atria teki suuren virheen myös siinä, että yhtiö poisti postaukset, joissa ruoille oli ehdotettu rankkoja nimiä. Tästä syntyi suuri kohu. Yritys ei ottanut huomioon faktaa, että mikä laitetaan verkkoon, pysyy verkossa. Tässäkin tapauksessa ihmiset olivat ehtinyt jo ottaa kuvakaappauksa sivuista ja jakaminen jatkui, vaikka yritys poisti ne. Haastattelussa Kortesuo ehdottaa, että Atrian olisi pitänyt, päinvastoin, kääntää rankat nimet voitoksi ja nimetä joku ruoistaan "Raatoruukuksi". Hän toteaa, että sosiaalinen media haastaa yritykset olemaan aito. Sosiaalisessa mediassa näkyvät niin ilot, surut kuin mokatkin.

Haastattelun esimerkit eivät olleet matkailualalta, mutta muidenkin virheistä kannattaa oppia. Siten nämäkin kokemukset ja esiin tulleet asiat tulee ottaa huomioon myös matkailun sosiaalisen median kampanjoita suunniteltaessa.


3. Millainen on hyvä yrityksen Facebook-päivitys?

Jaoin kuvaukseni kahteen osaan. Ensin pohdin itselle mieleen tulleita pointteja yrityksen hyvästä Facebook-päivityksestä, ja jälkimmäisessä osassa tuon esille näkökulmia tehtyjen selvitysten pohjalta.

Myös Facebook-päivitys, kuten muukin yrityksen sähköinen markkinointi, on mielestäni oltava asikaslähtöinen eli viestin sisältö on mietittävä kohderyhmän mukaan. Päivityksen teho on sitä vahvempi, mitä enemmän se liittyy juuri siihen kontekstiin, josta ko. segmentti on kiinnostunut. Yrityksen näkökulmasta myös Facebook-päivitykset tulee tukea ja rakentaa yrityksen brändiä ja päivitysten tulee olla sekä viestintästrategian mukaisia että muun markkinoinnin ja viestinnän näköisiä.

Päivityksen tulee olla selkeä ja ytimekäs, eikä siis liian pitkä. Pitkät päivitystekstit jäävät varmaan monelta lukijalta puolitiehen. Myös kuvien ja videoiden käyttäminen päivityksissä lisää niiden mielenkiintoa. Myös timing eli ajoitus on tärkeää eli viestintä on suunniteltava myös ajallisesti kohdalleen. Siten muitakin hyviin sähköisen markkinoinnin sisältöihin liityvät sanat: vaikuttava, vakuuttava ja koukuttava pätevät myös päivityksiin.

Googlatessani "hyvä yrityksen Facebook-päivitys" sain 0,42 sekunnissa noin 326 000 hakutulosta, joten ohjeistuksista ei näytä olevan pulaa. Esittelen tässä kuitenkin vain kaksi mielestäni selkeintä listausta.

Amerikkalainen sosiaaliseen mediaan erikoistunut yritys Buffer on julkaissut listauksessaan seitsemän pointtia, jotka tehostavat sosiaalisen median päivityksiä. Listaus vahvistaa em. pohdintaani kuvista, sille Bufferin mukaan kuva lisää noin neljäkymmentä prosenttia vuorovaikutusta, kuten myös mainitsemastani tekstin pituudesta eli lyhyt teksti lisää melkein neljänneksen vuorovaikutusta.

Suurin huomio Bufferin listauksessa on, että kysymysmuotoon laitettu postaus tuplaa vuorovaikutuksen. Myös kysymystyypillä on väliä. Kannattaa siis käyttää. Kuvasin edellä myös ajoitusta. Bufferin mukaan myös viikonpäivillä on merkitystä siten, että loppuviikosta eli torstaina ja perjantaina on tehokkaampaa kuin muina päivinä tehdä päivityksiä. Uskon toisaalta, että tämä on myös enemmän kohderyhmäkysymys. Esimerkiksi nuorisokohderyhmiä tavoittaa parhaiten viikonloppuna? Myös hymiöiden käyttö, kilpailut sekä erilaiset kupongit tai alennukset lisäävät päivitysten vaikuttavuutta.  

Myös Grapevinen sivuilla on listattu kymmenen kohtaa, jolla päivityksistä saadaan tuloksekkaampia.
Edellä mainittujen lisäksi voi kohderyhmälle kertoa, mitä lukijan halutaan tekevän, voi esittää kysymyksiä ja aktivoida vastaanottaja luomaan sisältöä esimerkiksi pyytämällä täyttämään puuttuvat kohdat. Myös infograafit eli tiedon esittäminen kuvamuodossa ja linkitykset lisäävät päivitysten kiinnostavuutta. Listauksessa mainitaan keinoina myös maksettu mainonta ja korostetaan mittaamisen tärkeyttä.

Tässäpä omaa pohdintaa ja tutkittuja juttuja asian tiimoilta.


4. "Klikkiotsikoinnin hyödyntäminen matkailun sosiaalisessa mediassa."
Klikkiotsikot eli clickbating -otsikot ovat otsikoita, joilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan julkaisijan sivuille. Otsikossa esitetään siten asian ydintieto vihjaamalla, mutta kertomatta sitä.
Kuulostaa siten printtimaailmasta iltapäivälehtien lööpeiltä?

Selasin Facebooking klikinsäästäjät sivuston, enkä löytänyt yhtään matkailuun viittaavaa klikkiotsikkoa. Näyttäisi siten siltä, ettei klikkiotsikointi ole yleistä matkailun sosiaalisessa mediassa.
Myös Facebook on kiinnittänyt huomiota asiaan ja on ilmoittanut karsivansa klikkiotsikot uutisvirrastaan.

Mikäli klikkiotsikointia käytetään, on sen hyödyntämisessä sekä hyviä että huonoja puolia. Ko. otsikoinnilla saadaa kieltämättä lisättyä mielenkiintoa ja huomiota yritykseen ja sen palveluihin. Tämä on ainoa positiivinen asia, joka tulee mieleeni. Sen sijaan negatiivisina vaikutuksina näen, että varsinkin paljon käytettynä klikkiotsikointi vie julkaisijan uskottavuutta ja voi siten vaikuttaa yrityksen brändimielikuvaan. Uskon myös, että negatiivinen vaikutus on pidempiaikainen kuin klikkiotsikoista saatu hyöty, kun ottaa mm. huomioon tiedon leviämisen nopeuden sosiaalisessa mediassa.
  

 Avaa tili ko. palveluun, ellei sinulla tiliä siellä jo ole

 Kirjoita siitä bloggaus opintoblogiisi, jossa kerrot:

 Selitä mikä on ko. palvelu

 Mainitse vähintään pari hyvää esimerkkiä ko. palvelusta, mielellään omalta toimialaltasi

 Kerro ketkä käyttävät ko. palvelua ja mahdollisesti jotain lukuja vaikkapa sen kasvusta kohderyhmäsi keskuudessa

 Miten matkailuryritykset/oma yrityksesi/sinä itse voisi hyötyä ko. palvelusta

 Mainitse 5 keinoa miten tilille saa seuraajia/tykkääjiä/jne.

 Käy lukemassa ja kommentoimassa vähintään viiden opiskelutoverisi blogijuttua.

 12.12 kello 12.00 mennessä